Tulikaste

 Keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena – kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana, Herodes Galilean neljännesruhtinaana, hänen veljensä Filippos Iturean ja Trakonitiksen neljännesruhtinaana ja Lysanias Abilenen neljännesruhtinaana  ja kun Hannas ja Kaifas olivat ylipappeina – tuli Jumalan sana erämaassa Johannekselle, Sakariaan pojalle.

Hän vaelsi kaikkialla Jordanin ympäristössä ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksi saamiseksi,  niin kuin on kirjoitettu profeetta Jesajan sanojen kirjassa: ”Huutavan ääni kuuluu erämaassa: ’Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi! Jokainen laakso täytettäköön, jokainen vuori ja kukkula tasoitettakoon, mutkat tulkoot suoriksi ja louhikot tasaisiksi teiksi.  Ja kaikki liha saa nähdä Jumalan lähettämän pelastuksen.’”

Johannes sanoi väkijoukoille, jotka tulivat hänen kastettavakseen: ”Te kyykäärmeiden sikiöt! Kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaa vihaa? Tehkää siis hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy, älkääkä ruvetko ajattelemaan: ’Onhan Abraham meidän isämme.’ Minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Abrahamille. Kirves on jo pantu puiden juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.”
Ihmiset kysyivät häneltä: ”Mitä meidän siis pitää tehdä?”  Hän vastasi heille: ”Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, joka on ilman, ja se, jolla on ruokaa, tehköön samoin.” Myös publikaaneja tuli kastettavaksi, ja he kysyivät häneltä: ”Opettaja, mitä meidän pitää tehdä?”  Hän sanoi heille: ”Älkää vaatiko enempää kuin teille on säädetty.”  Myös sotilaat kysyivät häneltä: ”Entä mitä meidän pitää tehdä?” Hän vastasi: ”Älkää ryöstäkö älkääkä kiristäkö keneltäkään vaan tyytykää palkkaanne.” Kun kansa oli odotuksen vallassa ja kaikki ajattelivat sydämessään, mahtoiko Johannes olla Kristus,  Johannes vastasi kaikille ja sanoi: ”Minä kastan teidät vedellä, mutta on tulossa minua väkevämpi, jonka kenkien nauhojakaan en kelpaa avaamaan. Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa. Hänellä on kädessään viskain, ja hän puhdistaa puimatantereensa. Jyvät hän kokoaa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa.” (Luuk 3:1-17

Kun Johannes puhuu henkikasteesta ja tulikasteesta, puhuuko hän kahdesta erillisestä kasteesta vai yhdestä ja samasta kasteesta? Jotkut käsittävät tulikasteen viittaavan Apostolien teoissa luvussa 2 kuvattuun tilanteeseen kun tuliset kielet tulivat opetuslasten päällä ja he täyttyivät Pyhällä Hengellä. Tämän tulkinnan logiikka kuitenkin pettää siinä suhteessa, että jos nämä kasteet ovat sama asia, tällöin meidänkin tulisi nähdä tulisia kieliä henkikasteen yhteydessä. Apostolien teoissa tulisia kieliä ei mainita 2 luvun jälkeen lainkaan, joten tulikaste ei mielestäni voi tarkoittaa tulisia kieliä.

Jos lähestymme Luukkaan evankeliumin 3 luvun kontekstissa asiaa olettaen, että Pyhän Hengen kaste ja tulikaste ovat sama asia, tällöin kaste koskee luonnollisesti vain niitä, jotka ovat uudestisyntyneitä. Tällöin ei voisi tulla kastetuksi tulella ellei tule kastetuksi myöskin Pyhällä Hengellä ja toisin päin. Pyhän Hengen kaste merkitsisi Pyhän Hengen uudistavaa työtä meissä, missä uudestisynnymme ja saamme lahjaksi uskon. Tulikasteen merkitys voisi  merkitä puhdistavaa tulta mistä saamme viitteen 1. kor 3 luvussa missä Paavali kuvaa koettelevasta tulesta, joka koettelee kunkin rakennuksen.  

- Tämän puolesta puhuu Johanneksen vertaus Jeesuksesta "Hänellä on kädessään viskain, ja hän puhdistaa puimatantereensa. Jyvät hän kokoaa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa.”

-Tässä prosessissa jyvät kerätään talteen mutta sitä ennen ne puhdistetaan. Jäljelle jäävät jätteet, kuten oljet ja kuoret poltetaan. Jyvät kuvaisivat jokaista kristittyä ja heidät kerätään talteen, mutta sitä ennen heitä koetellaan. Tästä jakeesta on kuitenkin erilaisia näkemyksiä. On hyvä katsoa myös mitä samasta tilanteesta kuvataan muissa evankeliumeissa. Johanneksen evankeliumissa 1. luvussa ja Markuksen evankeliumissa 1. luvussa on kuvattu sama tapahtuma, mutta siellä Johannes ei puhu tulikasteesta mitään vaan ainoastaan kasteesta Pyhässä Hengessä. Kuinka suurta painoarvoa voimme tällöin laittaa tulikasteelle jos Johannes ja Markus eivät nähneet syytä mainita sitä? Voiko tällöin Pyhän Hengen ja tulen kaste olla yksi ja sama kaste? Matteuksen evankeliumissa luvussa 3 tulikaste on mainittu Luukkaan evankeliumin tavoin ja siellä kerrotaan näin: Mutta nähdessään monien fariseusten ja saddukeusten tulevan kasteelle Johannes sanoi heille: ”Te kyykäärmeiden sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaa vihaa? Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy. Älkää luulko, että voitte sanoa: ’Onhan Abraham meidän isämme.’ Minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Abrahamille. Kirves on jo pantu puiden juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Minä kastan teidät vedessä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kantamaan hänen kenkiään. Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa. Hänellä on kädessään viskain, ja hän puhdistaa puimatantereensa. Jyvät hän kokoaa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa.”(Mat 3:7-12)

Erona Luukkaan ja Matteuksen evankeliumin kertomuksessa on kohderyhmä, joille Johannes puhuu. Luukas kertoo Johanneksen sanovan kyykäärmeiden sikiöiksi yleisesti väkijoukkoja, jotka tulivat kastettavaksi, mutta Matteuksen evankeliumissa kuvataan Johanneksen puhuvan nimenomaan fariseuksille ja publikaaneille. 

Onko sillä merkitystä kenelle Johannes puhuu? Voimme ainakin evankeliumeista huomata, että monet fariseukset olivat sokeita omalle pahuudelleen, kun taas moni publikaani sai kokea pelastuksen. Tällä ei välttämättä ole suurta merkitystä, mutta jos Johannes puhuu kahdesta erillisestä kasteesta, tällöin sillä voi olla jonkinlainen merkitys. Olennaisempana pointtina pitäisin kuitenkin sitä, kun Johannes kehottaa heitä tekemään hedelmää missä kääntymys näkyy. Myöhemmin voimme lukea Jeesuksen tehneen samoin. Toisin sanoen parannuksen kaste on aivan turha, jos kääntymyksellä ei ole aitoa seurausta.

Käsitykselle Pyhän Hengen kasteesta ja tulikasteesta erillisenä kasteena on omat perusteet. Malakian kirjasta luvusta 3 voimme lukea paljon yhtäläisyyksiä Johanneksen puheeseen "Sillä katso, se päivä tulee, joka palaa kuin pätsi. Kaikki julkeat ja kaikki jumalattomuuden harjoittajat ovat silloin kuin oljenkorsia. Heidät polttaa se päivä, joka tulee, sanoo Herra Sebaot, niin ettei heistä jää juurta eikä oksaa.  Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, koittaa vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien suojassa. Te lähdette ulos ja hypitte kuin syöttövasikat. Te tallaatte jumalattomat, ja he ovat tomua teidän jalkapohjienne alla sinä päivänä, jonka minä teen, sanoo Herra Sebaot." Myöhemmin jakeessa 23 sanotaan "Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri ja pelottava."

Evankeliumeissa Jeesus itse vahvistaa, että Elia on jo tullut ja Elia oli Johanneksessa. 

Kun mietitään Malakian kirjan valossa Johanneksen kuvaamaa tilannetta, missä Jeesuksella on viskain kädessään ja on valmiina puhdistamaan puimatantereensa, voimme huomata paljon yhtäläisyyksiä. Jumalattomat ovat kuin oljenkorsia, jotka poltetaan. Johannes kuvaa, että ruumenet, toisin sanoen kaikki viljasta erotettava jäte kerätään talteen ja poltetaan sammumattomassa tulessa. Jyvät taas Jeesus kokoaa aittaansa.

Tällöin johdonmukaisesti voimme ajatella, että Pyhän Hengen kaste koskettaa niitä, jotka tunnustavat syntinsä ja uskovat Jeesuksen Kristuksen olevan heidän Herransa ja Vapahtajansa, kun taas ne jotka kieltäytyvät uskomasta Jeesukseen ovat ne ruumenet, jotka tulikasteessa poltetaan sammumattomassa tulessa.

Joka tapauksessa Raamattu kuvaa tulta niin usein negatiivisessa merkityksessä, että siitä on vaikeaa saada positiivista kuvaa. On tuomion tulta, helvetin tulta, kuluttavaa tulta, koettelevaa tulta ja niin edelleen. 

Mieti tätä seuraavan kerran kun kuulet laulun "suo puhallus helluntaituulen" 
Tulikastetta henkeni halaa, pyydän syttyä tulesta Sun.
Lupauksiisi syömmeni luottaa. Herra milloinka sytytät mun?