Mihin Raamatussa me voimme luottaa?

David Pawson opetti viisaasti sanoessaan "monesti ongelma Raamatun lukemisessa ei ole niiden kohtien kanssa, joita me emme ymmärrä, vaan kanssa, jotka me ymmärrämme". Onhan Raamatussa valtavasti tutkittavaa eikä kaikki ole aina niin yksiselitteistä. Kaikki eivät avaudu kerralla eikä kenelläkään meistä ole sellaista viisautta, kuin Jumalalla. On kuitenkin olemassa myös paljon yksinkertaisia totuuksia ja periaatteita, jotka monet kyllä lukevat ja ymmärtävät, mutta ongelma tulee siinä, kun emme halua niitä hyväksyä. 

Ongelmatilanteissa joku tulee kuiskuttamaan korvaamme "onko Jumala todella sanonut?" Tulisiko jokin kohta tulkita allegorisesti, kulttuurillisesti, historiallisesti vai kirjaimellisesti? Tarkoittiko Paavali todella sitä, mitä siinä lukee? Ehkäpä siinä on jokin ristiriita? Kopiovirhe? Käännösvirhe? 

On monia, jotka sanovat suhtautuvansa Raamattuun "kriittisesti". Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Raamattu on Jumalan Sanaa. On totta, että saatavilla olevat alkutekstit sisältävät paljon variantteja, eli tekstilähteet, joista Raamatunkäännökset käännetään eroavat toisistaan (jos aihe kiinnostaa, katso esim. Janne Saarelan youtubevideoita tekstikritiikistä tai lue lisää http://tekstikritiikkitiistai.blogspot.com/). Eroavuudet eivät kuitenkaan muuta mitään, mikä on kristinuskossa olennaista. Tämän osoittaa esimerkiksi se, että kristinuskon ydinopetukset ovat pysyneet samoina apostolien ajoista tähän päivään asti. Ihminen, joka ei halua uskoa Jumalaa, epäillen kritisoi niitä selkeitäkin opinkappaleita kysyen "onko Jumala todella sanonut?". 

Itse olen aina halunnut suhtautua Raamattuun niin, että se on kokonaan Jumalan pyhää sanaa. Uskon, että Kaikkivaltias ei jättäisi ihmiskuntaa täysin heidän syntisen ja ymmärtämättömän luontonsa varaan ilman toivoa vaan aina ilmoittaa itsensä Sanansa kautta. Hän itse varjelee omaa sanaansa ja sen totuudenmukaisuutta ja historiasta löytyykin mitä ihmeellisempiä kertomuksia siitä, kuinka Jumalan sanaa on pyritty hävittämään siinä onnistumatta. Jos en voi uskoa Raamattuun Jumalan sanana, elän aina epävarmalla pohjalla. Minun olisi aina oman turmeltuneen ymmärrykseni varassa valittava mikä on oikeaa ja mikä väärää. Enkö silloin valitsisi uskovani vain niitä tekstejä, mitkä lupaavat minulle hyvää ja jotka ovat helppoja täyttää? Enkö silloin myös itse määrittelisi oman jumalani ja lopulta olisi tällöin epäjumalanpalvelija? 

Niinpä minulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin tutkia Jumalan sanoja, rukoilla viisautta ymmärtääkseni niitä ja sydämestäni nöyrtyä Jumalan pelossa uskoen sen, mitä olen lukenut ja ymmärtänyt ja toimia niiden mukaisesti. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

1. Tim 2 "Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat"

 " Kehotan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,  kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikin tavoin hurskaasti ja kunniallisesti.  Se on hyvää ja mieluista Jumalalle, meidän pelastajallemme,   joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.  Jumala on yksi, yksi on myös välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.  Hän antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta, todistukseksi oikeaan aikaan.  Tätä varten minut on asetettu julistajaksi ja apostoliksi – puhun totta, en valehtele – pakanoiden opettajaksi uskossa ja totuudessa. " Paavali kehottaa rukoilemaan ihmisten puolesta ja kertoo rukoukselle myös syyn: jotta saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää. Paavali mainitsee kaksi ryhmää, joista toinen on yleisesti kaikki ihmiset ja toinen on kuninkaat ja vallanpitä...
Lue lisää

Ennalta tietäminen tai määrääminen

 Arminiolaiset sanovat, että Jumala on ennaltanähnyt/tietänyt, ketkä tulevat ottamaan vastaan pelastuksen ja pysymään uskossa loppuun asti, kun taas kalvinistit sanovat, että Jumala on ennalta määrännyt tämän pelastuksen prosessin.  Arminiolaiset näkevät kalvinistien näkemyksen epäreiluna ja julmana. Ajatus siitä, että Jumala olisi valinnut toiset pelastukseen ja toiset kadotukseen olisi epäreilu siitä syystä, että ihminen ei saisi aitoa mahdollisuutta valita pelastusta eikä rangaistus synneistä tuntuisi reilulta, jos tuomio on jo ennalta säädetty.  Mitä eroa on sillä, että jotain tietää ennalta tai on säätänyt ennalta?  Oletetaan, että arminiolaiset ovat oikeassa ja Jumala ei ole ennalta valinnut ketään pelastukseen eikä kadotukseen, vaan hän ainoastaan tietää tämän ja tehdään esimerkki Paavosta:  Paavo "antaa elämänsä Jeesukselle" 23 vuotiaana ja menee kasteelle ja liittyy seurakuntaan. Paavo jätti taakseen syntielämän ja alkoholin käyttö päättyi kuin seinään....
Lue lisää

Avaa sydämesi

Toisinaan kuulen kehotuksia: avaa sydämesi Jumalalle! Kulje sydän avoinna! Älä sulje sydäntäsi! Tunnemme myös laulun "kuule lapseni avaa korvasi, avaa sydämesi vastaanottamaan!" Mutta voiko ihminen hallita sydäntään? Usein uskoon tuleminen ja pelastuminen mielletäänkin tilanteeksi, missä Jumala aktiivisesti kutsuu ihmisiä pelastukseen, mutta ihmisen vastuulla on tarttua tuohon pelastukseen ja tästä saisi vaikutelman siitä, että Jumala ei pyri vaikuttamaan ihmisen tahtoon tai sydämeen. Toisinaan joku rukoilee ihmisen puolesta, että hän avaisi sydämensä. Mutta mitä esimerkkejä Raamattu antaa sydämen avaamisesta?  "Kuuntelemassa oli myös eräs Lyydia-niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkäävä nainen. Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vastaan sen, mitä Paavali puhui." (Apostolien teot 16:14) "Minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan sisimpäänne. Minä otan kivisydämen pois teidän sisältänne ja annan teille lihasydämen." (H...
Lue lisää